maanantai 5. marraskuuta 2012

KUVATARINA: Sekopää eksyksissä

Kiitos uusille & vanhoille lukijoille! :3 ♥
Tein tänään kuvatarinan ja, noh, kuolen häpeään. D: Halusin tehdä mahtavan aloitustarinan, mutta epäonnistuin todella pahasti... Juoni on erittäin yksinkertainen, eikä kuvatarinassa tapahdu oikeastaan mitään. Kuvien laatu on vedetty pöntöstä, mutta oikeastaan tarkoituksella (tunnelman vuoksi)... olisi niin paljon mistä valittaa. ù___ú Oli pakko kuitenkin julkaista tämä, koska näillä näkymin en oikein pysty parempaankaan (ei aikaa).

Oli hämärää ja sumuista, etenkin keskellä metsää.

Metsikössä istuskeli muukalainen, Grell Sutcliff. Hänellä oli pitkät ja villit punaiset hiukset, sekä hiuksiin sopivat punaiset silmälasit. Grell oli aivan yksin, eksyksissä, mutta se ei vaikuttanut häntä haittaavan. Hän oli niin keskittynyt lepertelemään sylissään olevalle nukelle.

Grell: Awwwhn, Sebas-chan! Olet niin komea, niin vaarallisen komea! Mikset tulisi luokseni heti nyt, haluan sinut vierelleniiii ~ !!

 Grell: Mmh... Löydän sinut pian, ihan varmasti löydän...

Haaveilevasti hymyilevä punapää silitteli pikkuisen pallopään hiuksia. Nuken esikuva, 'Sebas-chan', oli varmasti samaisessa metsässä. Mutta missä siellä?

Grell kikatti tyttömäisesti. Jos hänellä olisi ollut mekko päällään (kuten joskus olikin), häntä ei tunnistettaisi mieheksi ihan heti.
Grell: Voi Sebas-chan, en malta odottaa, en malta!! Missähän oikein piileskelet minua, rakkaani?


Grell: Vihaat minua, mutta ei se haittaa. Rakastan sinun kylmää, halveksuvaa katsettasi kun olen näkökentässäsi. Ja rakastan sitä kun yrität tappaa minut, olet niin hyvä vastuskin.*pusu*

Grell: Hihi ~

Grell: Hihihihihi...

Yllättäen Grellin kikatus loppui kuin seinään. Hänen kasvoillaan oleva terävähampainen hymy senkuin kasvoi ja muuttui myös ilkeämmäksi.

Grell puristi nukkea lujaa käsissään kuin kuristaakseen sen.
Grell: Löydän sinut - halusit tai et.

Sitten hän nousi ylös ja lähti hyppelemään pitkin metsikköä mielipuolisesti nauraen. Sekopää mikä sekopää.

~

Surkea, vai mitä? D: Anteeksi. Seuraavassa kuvatarinassa tapahtuu enemmän ja se tulee olemaan parempi. I promise.

6 kommenttia:

Alli kirjoitti...

Ei, tää oli just hyvä! Kiva kun teet taas kuvatarinoita >3<

Will kirjoitti...

Ei tää ollut huono! owo
Tykkään, ei vaan rakastan Grelliä kaikessa määrin, ja tuo yksinpuhelu (tai no Sebastianillehan hän tavallaan puhui, mutta kuitenkin) oli jotenkin... suloista? :D En tiedä. Sellaisella Grellimäisellä tavalla tietysti. :DD Pfft, en pääse nyt ollenkaan asiaan tässä...
Siis, ihana kuvatarina, laatukaan ei ollut ollenkaan huonoa ja kuvauspaikka kiva. :) Tykkäsin!

x kirjoitti...

Tää oli tosi hauska! Aivan ihana tuo kertojaosa^^ Ja jos sanot tätä huonoks niin mikäköhän on sun hyvä...? Sillä tääkin oli hyvä, ja jos pystyt vielä parempaan (niinkuin olen kyllä pullarissa nähnyt) niin odotan sitä innolla>.< Mutta Grell on siis niin ihana. Kuvauspaikka oli kiva, kuvat raikkaita ja valoisia ja tunnelma ihana! Tykkään:)

Mansikka kirjoitti...

KEKSI TÄÄ ON MAHTAVA!~ Miten voit sanoo että tää on surkee ja häpeet tätä? D: Sä oot niin mestari, usko ittees, sä osaat kaiken Oonasein~. Grellitys on niin sulonen tässä tarinassa, sekopää mikä sekopää<33. Mä tulen vohkimaan sekopääsi aivan pian, muhhahhaa. Mutta juu, tarina oli erittäin hyvin toteutettu, kun sinullahan oli käytössä vain yksi nukke, vai?~ Niin on niin suloista vielä kun hän puhuu mini-Sebulle xD. Uhnam, Grell on niin ihanaaa, mä palvon sitä, voi mun kulti<3. Nyt musta tuli vielä enemmän sun fanisi!~ Kaikki tää oli niin mahtavaa~ Hyvä kun toteutit nää suunnitelmasi, rakastan sun päätöstä<3~. Koko tarina oli niinn.. Sanoin kuvaamatonta?


JA OONA TÄÄ ON MUN REHELLINEN MIELIPIDE! USKO TAI ÄLÄ!~ ;3

elina kirjoitti...

Älä suotta hauku tekeleitäsi! Tämä tarinahan oli juuri mainio!

Grellikkäisen ilme sopii liian täydellisesti tarinaan ja kerroit taas niin hienosti replat ja itse kertomisosuuden. Eikä haitannut ettei tässä tapahtunut paljon, päästiin ainakin sisälle grellin sielunmaailmaan. :p

Tykkääntykkään kauheasti! <3

Anonyymi kirjoitti...

Täähän oli just MAHTAVA!Grellin luonne on niin ihanan omituinen ja erilainen.Oot vaan liian ankara itsellesi(ei se tosin minua haittaa,kun olen itsekkin).Tää on siis ihana luen tän varmaan uudestaan vielä tänään.
Ja oon jo tottunut Grelliin se on niin...no sanoinkin jo.=)))