Saatte pitkästä aikaa kuvatarinan! :3 En tiedä olenko edes itse tyytyväinen, mutta ainakin tein tätä pari tuntia ja panostin niin hyvin kuin jaksoin/ehdin. Toivon sen riittäneen!
Kertoja, puhe,
huuto, ajattelu, *tekeminen*
Kuinka voi rakastaa jota kuta, joka haluaa nirhata sinut?
Hän estää lempeät aikeesi.
Grell: Karkkia?
Sebby: Ei.
Hän keskeyttää sinut kesken romanttisen runon.
Grell: Rakkaus yössä sykähtelee, kun -
Sebastian: *suuntukkiminen* Hiljaa.
Hän jopa laskee päältäsi kelkalla, vaikkei mäenlaskusta pidäkään.
Sebastian: *hohohoo*
Grell: Öää.......
Grell: Sebas-chan, älä ole aina niin ilkeä minulleee ~
Sebastian: Voisin yrittää hillitä synkemmän puoleni, jos et aina nuohoaisi minussa.
Sebastian:
*katsoo kelloa*
Tänään tulee aikaisin pimeää. Minun täytyy aloittaa Nuoren Herran etsinnät...
Sebastian: Grell-herra, olisi tosiaan parempi meille molemmille jos jäisit tänne.
Grell:
Mutta meidän piti löytää se pentu!!
Sebastian: Ei ole mitään meitä. Ota kirja käteesi ja sivisty.
Mutta vaikka demonihovimestari yritti ja yritti, pysyi Grell kiinni hänessä kuin sitkeä takiainen.
Ei ollut rajaa mustelmille ja murtuneille luille, mutta Grell ei luovuttanut.
Sebastian oli hänen elämänsä (muiden komistusten lisäksi tietenkin).
Ja niin he pysyivät yhdessä, vaikka Sebastian ajatusta inhosikin. Shinigami ei vain luovuttanut.
He majoittuivat suureen autiotaloon ja Grell olikin heti sisustanut huoneensa.
Sebastian: ...
Mitä tuo on?! *tuijotus*
Grell: Hihi, pidätkö niistä?
Sebastian:
Tuo shinigami on todellakin menettänyt järkensä...
Sebastian: .........
Grell: Siitä näet kuinka paljon rakastan sinua.♥ *punastus*
Sebastian: Pura tuo....... "alttari", Grell-herra.
Grell:
Eeeh?! Mutta näin paljon vaivaa ja nuo piirokset sinusta ovat n-
Sebastian: *vihainen mulkaus*
Grell: Hy-hyvä on, pelottava kullanmuruni.
Olisitpa vain nähnyt sen yhden piirroksen. Olet niin taiteellinen, olisit varmasti pitänyt siitä. Sain siitä nosebleedin, hoh.
Sebastian: Hm?
Grell: Piirsin sinut aaaivan nakuna! Ja tein sinulle six packin! Hihhii ~ ! *ylpeä*
Sebastian: *potku*
Grell: Gäähh...
Sellaista oli tämän kaksikon arki. Grell-parka sai rukkaset tuhansia kertoja ja Sebastianin oli entistä vaikeampi hillitä itseään, vaikka tyyni olento normaalisti olikin. Elämä on.
~
Kiitos lukemisesta. :D Tulihan tästä randomi, mutta halusin jakaa parivaljakon ratkiriemukasta arkea kanssanne. Toivon teidän tykänneen ja kommentit piristäisivät huimasti pienen tauon jälkeen! n__n
Asiasta poiketen, olen kehitellyt uusia nukkesuunnitelmia. Tai no, en varsinaisesti. Ciel tulee varmaan kesäloman aikana (?) ja Isul Nekoneko Mao Mao (nimeltään Tino) tulee.... jouluna? Siihen on kamalan pitkä aika, nyh.
No mutta. Minun täytyy nyt lopetella, toivottavasti tosiaan tykkäsitte kuvatarinasta ja postausehdotuksia/kuvausehdotuksia saa oikein mielellään jättää. :3
Kiitos ja heippa!! ♥
// anteeksi muuten että kuvatarinan kuvien välissä on välillä paljon tyhjää. Blogger sekosi totaalisesti, enkä saanut asiaa hallintaan. >___<